Saalis haavissa. Kuvaaja: Jaakko Heikkilä
Ensijulkaisu: 30.07.2025 / maaseutu.fi
Kukkolankoski on Tornionjoen varrella sijaitseva kylä jossa on ainutlaatuinen esimerkki elävästä aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Vuosisatainen perinnekulttuuri pidetään elossa yhteisön panostuksella. Kukkolankosken sydän on lippous, perinteinen kalanpyyntimenetelmä, joka on säilynyt lähes muuttumattomana sukupolvien ajan.
Saapuessasi Kukkolankoskelle, saatat ihmetellä mitä täällä tapahtuu? Miksi nämä ihmiset rakentavat puisia telineitä keskelle kosken kuohuja? Ja miksi he heiluttavat pitkiä haaveja koskessa?
Todistat lippoamista, se on vuosisatoja vanha kalastusmuoto, jota käytetään Kukkolankoskella siian ja lohen pyytämiseen. Kalaa pyydetään pitkällä haavilla eli lipolla suoraan kuohuvasta koskesta. Lippoaminen on yhteisöllinen tapahtuma. Siinä telineiden rakentaminen, kalastus, ruoanlaitto ja tarinankerronta kietoutuvat yhteen.
Lippoaminen tapahtuu veden korkeudesta riippuen rantakivien päällä seisten tai tarkoitusta varten rakennetuilta krenkuilta eli telineiltä. Krenkut mahdollistavat kalastamisen keskemmällä jokea. Myös veneestä voi lipota.
Kukkolankoskella lippoamiskulttuuri ei ole mikään menneisyyden jäänne – se on aktiivisesti vaalittua ja kehitettyä perinnettä. Alueella on tehty pitkäjänteistä työtä perinteen säilyttämiseksi ja sen viemiseksi myös kansainväliseen tietoisuuteen. Tornionjoen lippokalastusperinne on matkalla Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, ja tätä tavoitetta on edistetty muun muassa Suomen ja Ruotsin yhteisvoimin toteutetussa ”Tule mukhaan” -hankkeessa.
Toiminta pysyy elävänä talkoilla
Kukkolankosken kehityksen takana on aktiiviset yhteisöt ja yritykset. ”Kaikki hoidetaan talkoilla. Tämä on todella yhteisöllistä toimintaa kesäisin.” Markku Alanärä, Koski-isäntä Kukkolankosken osakaskunnasta.
Lippoaminen vaatii paljon rakentamista. Krenkku, eli kosken päälle rakennettava puinen teline, rakennetaan aina sinne missä kalaa löytyy. ”Mennään veden mukaan. Kala sen ratkaisee, krenkut pitää rakentaa sinne missä kala ui.” Markku kertoo.
Talkoolaiset krenkkuja patoamassa. Kuvaaja: Jaakko Heikkilä
Hankkeet tukevat kehitystä
Kukkolankoskella on ollut, ja on tälläkin hetkellä käynnissä hankkeita useilta eri hakijoilta. EU:n maaseuturahoitus tukee elävää kulttuuriperintöä Lapin maaseudulla. Kukkolankosken hankkeiden avulla kunnostetaan rakenteita, siirretään perintöä seuraaville sukupolville ja kehitetään yhteistyötä sekä matkailua.
Tällä hetkellä Kukkolankosken osakaskunnalla on hanke Kukkolankosken koskikentän turvallisuuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Hankkeessa esimerkiksi uusitaan ajan saatossa lahonneet portaat. Turvallisuus on tärkeä ylläpitää alueella, jossa kalastajat ja matkailijat touhuavat kosken kuohujen kupeessa.
Muita merkittäviä hankkeita osakaskunnalla viime vuosina on ollut esimerkiksi kalojen kylmäsäilytyksen uusiminen, joilla varmistetaan kalan säilyvyys.
Perinteistä varrassiikaa. Kuva: Markku Vaarala.
Yksi mielenkiintoinen hanke on toteutettu Tornion kaupungin toimesta. Kläpit lipolle – oppipäivä Kukkolankoskella -hankkeessa tuodaan alueen koululaiset päiväksi Kukkolankoskelle, jossa perinteenharjoittajat, Tornionlaakson museo ja Aineen taidemuseo johdattavat heidät Tornionjoen perinteiseen koskikalastukseen. Hankkeen tavoitteena on lisätä erityisesti nuorten tietoisuutta lippokalastusperinteestä, Unescon sopimuksesta ja elävän perinteen suojelusta sekä alueen kulttuuritoimijoista ja perinteen edistäjistä. Samalla edistetään lippokalastusperinteen suojelua ja sen arvostusta.
Yhteistyö avain onnistumiseen
Tornionjoen kalastuskulttuurin ylläpitäminen ja alueen matkailun kehittäminen vaatii yhdistysten ja organisaatioiden välistä yhteistyötä. Tornionlaakson museo on tärkeä kumppani ja pääkoordinaattori Unescon projektissa. Yhteistyötä vaalitaan joen molemmin puolin, ja osakaskunnat ja kyläyhdistykset kokoontuvat useamman kerran vuodessa lippotreffien merkeissä. Ruotsin puolella harjoitetaan samaa kalastusperinnettä, ja yhteistyö on rajat ylittävää.
Kalastuksen luonne yhteisöjen arjessa on muuttunut vuosisatojen aikana. Ennen se oli välttämätön osa taloutta, ja nykyään harrastus. Silti kalastuksen merkitys eläville yhteisöille on edelleen suuri ja se sitouttaa myös aktiiviseen talkoiluun ja alueen kehittämiseen.
Kulttuuri kuuluu kaikille, ja sitä tuetaan EU:n maaseuturahoituksesta. Erityisesti Leader-ryhmien kautta on rahoitettu tuhansia hankkeita, jotka tuovat taidetta, tapahtumia ja elämyksiä kaikkialle Suomeen – myös sinne, minne muut resurssit harvoin yltävät.
Viimeaikaisia hankkeita Kukkolankoskella:
- ProSiika ry:n Kuas sitte jos emmä met itte
- Kulttuuriperintö tutuksi kläpille
- Merta näkyviin – talvikauden kalastusperinne talteen
- Kläpit Lipolle
- Kukkolankoski – kehittyvät palvelut
- Kukkolankosken koskikentän turvallisuuden ja käytettävyyden parantaminen
Lue lisää rahoituksen mahdollisuuksista
Lue lisää Kukkolankosken toiminnasta
Teksti Heidi Hannula