HANKETUET

Rahoituskauden 2023–2027 tukia voi jälleen hakea Hyrrä-asiointipalvelussa. Voit tällä sivustolla sekä tukimuotoja esittelevillä alasivuilla tutustua tarkemmin siihen, mihin tukea voi saada ja millaiset toimijat tukea voivat hakea.

Tuenhaussa maltti on valttia. Hanke tulee suunnitella huolellisesti ennen hakemuksen täyttämistä ja lähettämistä. Tutustu aina ensin Ylpeästi etheenpäin! -strategiaamme ja ota sitten yhteyttä meihin, niin jutellaan hankeideastasi.

Tutustu tällä sivulla Outokairan Leader-hanketukiin. Sivulta löydät esimerkkejä yleishyödyllisistä investointi- ja kehittämishankkeista sekä pienhankkeista, joihin Outokairalta voi saada Leader-rahoitusta. Alla olevien painikkeiden kautta voit myös siirtyä lukemaan suoraan haluamastasi tukimuodosta.

Yleistietoa hakemisesta Yritystuet Hanketuet Miten ideasta hankkeeksi? Tuensaajalle

Mikäli päädyt laatimaan hankehakemusta, käy tutustumassa tarkemmin Ohjeita hanketuen hakijalle -sivuumme. Pääset sinne suoraan alapuolella olevasta painikkeesta!

Ohjeita hanketuen hakijalle

Outokairan myöntämät hanketuet

Outokaira tukee Tornion, Ylitornion ja Pellon alueella yksityisoikeudellisia yhteisöjä ja julkisoikeudellisia toimijoita. Tukea voidaan myöntää toimijalle, jonka pääasiallinen tarkoitus on muu kuin taloudellinen toiminta tai jonka toiminnan ensisijainen päämäärä ei ole voiton tavoittelu. Tukea ei myönnetä tavanomaiseen toimintaan. Rahoituskauden 2023–2027 yleishyödyllisiin tukimuotoihin voit tutustua tällä sivulla.

Kun sinulla on mielessäsi jokin strategiaamme istuva investointikohde tai kehittämistarve, ota meihin yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, millaista tukea voit ideasi toteuttamiseen saada!

Tutustu hallituksemme linjaamiin hanketukien valintakriteereihin:

• yleishyödylliset kehittämishankkeet
• yleishyödylliset investointihankkeet

Yksityiskohtaiset tukimuotojen esittelyt löydät Ruokaviraston sivuilta: www.ruokavirasto.fi/hanketuet

Outokairan hakujaksojen päättymispäivämäärät:

• 31.01.2024
• 15.03.2024
• 15.05.2024
• 30.06.2024
• 15.09.2024
• 31.10.2024
• 15.01.2025

Uusi hakujakso alkaa aina siitä, mihin edellinen päättyy. Otamme siis hakemuksia vastaan ympäri vuoden, mutta käsittelemme niitä hakujaksoittain.

Leader-hanketoimintaa ohjaavat erinäiset lait, asetukset ja ohjeet. Tutustu halutessasi myös näihin:

• Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023–2027: https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2022/20221325
• Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämistuesta: https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8081b36d

EU-rahoituskaudella 2023–2027 hanketuet jakautuvat seuraavasti. Pääset siirtymään tarkempiin tietoihin kuvauksen perässä olevan painikkeen avulla. Tiedot löydät myös selaamalla tätä sivua alaspäin.

• Yleishyödylliset investoinnit: muun muassa yleisten kokoontumis- ja harrastustilojen remontit ja rakentaminen, leikkipaikkojen ja liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnostus, ulkoilureitistöjen rakentaminen ja kyltitys, energiatehokkuusremontit yleisiin tiloihin, ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit kuten yhteiseen käyttöön hankitut luonnonvarojen kestävän hoidon laitteet, jakamis- ja kiertotaloutta edistävät investoinnit sekä maisemanhoidon investoinnit
  Yleishyödylliset investoinnit
• Yleishyödyllinen kehittäminen: muun muassa yhteistyöhankkeet sisältäen yritysryhmähankkeet ja viljelijäryhmähankkeet, Älykkäät kylät -hankkeet ja -strategiat, koulutushankkeet, tiedonvälityshankkeet, valmisteluraha EIP-hankkeiden ja Älykkäät kylät -hankkeiden valmisteluun
  Yleishyödyllinen kehittäminen
• Pienhankkeet: uusi rahoitusväline, joka korvaa aiemman kauden teemahankkeet. Pienhankkeet voivat olla joko kehittämishankkeita tai investointihankkeita, max. 8000 € kokonaiskustannuksiltaan.
  Pienhankkeet 

Outokairan hallitus on linjannut hanketukiin liittyen seuraavaa:

• Yleishyödylliset kehittämishankkeet:
  • 90 % tuki yleishyödyllisten toimijoiden hankkeissa, muille toimijoille 80 %. Omissa kehittämishankkeissa tukiprosentti hakemuksen mukaan. 80–90 % ovat julkista rahoitusta, loput rahoituksesta katetaan yksityisellä rahoitusosuudella.
  • 50 000 euron tai yli kustannusarvioltaan olevia kehittämishankkeita otetaan käsittelyyn kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2023 suuria kehittämishankkeita otetaan vastaan 30.11. hakujaksossa, ja vuonna 2024 hakujaksoissa, jotka päättyvät 15.3.2024 ja 15.9.2024. Rajoitus ei koske Outokairan omia hakemuksia, eikä yleishyödyllisiä investointeja.
• Yleishyödylliset investointihankkeet:
  • Kaikkien yleishyödyllisten investointien tukiprosentti on 65 %.
  • Julkisoikeudellisen yhteisön (esim. kunta) hankkeissa tulee olla muuta julkista rahoitusta vähintään 30 %. Tämä tarkoittaa Outokairan tavassa sitä, että Leader-rahoituksen lisäksi tulee julkiselta hakijalta tulla ns. omaa julkista rahoitusta, jotta 30 % täyttyy. Julkisoikeudelliselta toimijalta edellytetään investointihankkeessa 10 %:n omaa julkista rahoitusta. Loppuosa eli 25 % tulee olla yksityistä rahoitusta (raha ja/tai vastikkeeton työ). Näin ollen rahoitus koostuisi seuraavasti: Leader-rahoitus 65 % + kunnan rahoitus 10 % + yksityinen rahoitusosuus 25 %.
  • Kylätalohankkeita rahoitetaan enintään 48 750 euron julkisella tuella/hanke (tukiprosentti 65 %). Näin ollen kustannusarvio kylätalohankkeissa voi olla enintään 75 000 €.

Hanketukia voivat hakea:

• Yksityisoikeudelliset yhteisöt (esim. rekisteröitynyt yhdistys kuten kyläyhdistys tai kehittämispalveluita tarjoava, voittoa tavoittelematon yritysmuotoinen yhteisö)
• Osuuskunta
• Säätiö
• Julkisoikeudelliset yhteisöt (esim. kunnat ja kuntayhtymät)

Yleishyödylliset investoinnit

Outokaira myöntää tukea sellaisiin yleishyödyllisiin investointeihin, joista saatava hyöty ohjautuu alueen asukkaille ja muille alueen toimijoille. Investoinnin kohteen tulee pääsääntöisesti olla alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä. Tällaisia investointeja ovat tyypillisimmillään kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen, yhteisten harrastustilojen ja ulkoilureitistöjen kunnostaminen ja rakentaminen. Yleishyödylliset investoinnit voivat olla myös energiatehokkuusremontteja yhteisiin tiloihin tai ympäristöön ja ilmastoon liittyviä investointeja kuten yhteiseen käyttöön hankitut luonnonvarojen kestävän hoidon laitteet, jakamis- ja kiertotaloutta edistävät investoinnit sekä maisemanhoidon investoinnit. Investointien tulee toteuttaa Outokairan Ylpeästi etheenpäin! -strategian painopisteitä ja läpileikkaavia teemoja.

Esimerkkejä tukikelpoisista yleishyödyllisistä investoinneista:

• Rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisesta, korjaamisesta tai laajentamisesta aiheutuvat aine-, tarvike- ja suunnittelukustannukset työpalkkoineen ja urakkakustannuksineen.
• Rakennuksen hankinnan yhteydessä maapohjan hankinta siltä osin kuin maan osuus ei ylitä kymmentä prosenttia koko kiinteistön hankinnan tukikelpoisista kustannuksista.
• Koneiden, kaluston, laitteiden ja välineiden hankinnasta sekä hankinnoissa tarvittavista sähkö-, lämpö-, vesi- ja viemäri- sekä tietoliikenneliittymistä aiheutuvat kustannukset osana tuettavaa toimenpidettä.
  • Koneita, laitteita, välineitä ja kalustoa voidaan hankkia myös käytettyinä erityisehdoin, jotka on avattu valtioneuvoston asetukseen maaseudun hanketoiminnan tukemisesta rahoituskaudella 2023–2027 (linkki)
• Viranomaisluvat, rekisteröintimaksut ja vastaavat kulut.
• Vakuutusmaksut, jotka kohdistuvat hankkeen toteutusaikaan.
• Aineettomat investoinnit kuten tietokoneohjelmistot, pilvipalvelut, patentit, käyttöluvat, tekijänoikeudet sekä tavaramerkkien hankinnasta aiheutuneet kustannukset.
• Hankkeessa tehtävä vastikkeeton työ eli ns. talkootyö.
  • Talkootyön arvo: 20 €/h/henkilö ja konetyötä tehdessä 40 €/h/konetyö +20 €/h/henkilö 
  • Lisätietoa vastikkeettomasta työstä hankkeissa Ruokaviraston sivuilla.

Rahoituskaudella 2023–2027 tukea voidaan myöntää myös yhdistyksille, joilla on liiketoimintaa. Tukea myönnetään vähämerkityksisenä tukena eli de minimis -tukena. Tukiprosentti on 40 %. Tuen kohteena ovat maaseudun palveluja tukevat investoinnit, joilla on merkitystä maaseudun palveluiden säilymisessä tai uudenlaisten järjestämistapojen kehittämisessä. Tuki ei saa vääristää kilpailua. Tällaista tukea voi olla esimerkiksi kyläyhdistysten liikuntavälineiden vuokraus, leirintäalue, kuntosali, ruokapalvelujen tarjoaminen ja majoitustoiminta vaikkapa kylätalolla. Nyrkkisääntönä on, että tällaista toimintaa tavanomaisesta tarjoavat yritykset, mutta alueella ei ole tällaista yritystoimintaa tarjolla.

Yleishyödyllisissä investoinneissa tukiprosentti on enintään 65 prosenttia. Outokairan hallitus on linjannut, että tukiprosentti on sama kaikissa yleishyödyllisisissä investoinneissa.

Julkisoikeudelliselle yhteisölle (esim. kunta) voidaan myöntää tukea vain, jos muuta julkista rahoitusta on vähintään 30 %. Tämän lisäksi Outokairan hallitus edellyttää, että julkisoikeudellisen yhteisön täytyy laittaa rahoitukseen 10 % omaa julkista julkista rahoitusta. Outokairan linjauksen mukaisesti julkisoikeudellisen yhteisön investointituki koostuu seuraavasti: 65 % Leader-tuki + 10 % omaa julkista rahoitusta + 25 % yksityistä rahoitusta (raha ja/tai vastikkeeton työ).

Yleishyödyllinen kehittäminen

Outokairalta voi saada tukea yleishyödylliseen kehittämiseen kuten paikallisen kulttuurin, matkailun tai kylätoiminnan kehittämiseen, yritys- ja viljelijäryhmähankkeille, Älykkäät kylät -strategioiden laadintaan sekä koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin. Yleishyödyllisen kehittämisen sateenvarjon alle kuuluvat myös EIP- ja Älykkäät kylät -hankkeiden valmisteluun tarkoitettu valmisteluraha.

Parhaiten saat kiinni yleishyödyllisestä kehittämisestä tutustumalla aiemmilla ohjelmakausilla Outokairan rahoittamiin yleishyödyllisiin hankkeisiin. Olemme aiemmilla kausilla rahoittaneet muun muassa paikallisen kulttuurin tukemista, Tornionlaakson matkailun kehittämistä ja koskikalastuskulttuurin siirtämistä sukupolvelta toiselle.

Tukea ei myönnetä toimintaan, joka kuuluu yhteisön lakisääteiseen pakollisen perustehtävän hoitamiseen. Tuettavan hankkeen on tarkoitus antaa hakijalle mahdollisuus toteuttaa sellaisia lisätehtäviä, joiden toteuttaminen ilman tukea ei olisi mahdollista.

Esimerkkejä tukikelpoisesta yleishyödyllisestä kehittämisestä:

• Yhteistyöhankkeet (sis. ns. tavanomaiset kehittämishankkeet sekä yritysryhmähankkeet)
• Älykkäät kylät
• Koulutus- ja tiedonvälitys
• Älykkäät kylät -strategioiden ja EIP-hankkeiden valmisteluraha

Esimerkkejä tukikelpoisista kustannuksista yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa:

• henkilöstökulut
• matkakustannukset
• ostopalveluiden hankintakustannukset
• vuokrakustannukset
• pienhankinnat kuten hankkeen toteuttamisessa tarvittavat materiaalit ja välineet
• kohtuulliset tarjoilukustannukset hankkeen kokous-, koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa
• tarpeelliset ja kohtuulliset matkakulut
• Hankkeessa tehtävä vastikkeeton työ eli ns. talkootyö.
  • Talkootyön arvo: 20 €/h/henkilö ja 40 €/h/konetyö
  • Lisätietoa vastikkeettomasta työstä hankkeissa Ruokaviraston sivuilla.

Yhteistyöhankkeet. Outokairalta voi saada tukea sellaisen yhteistyön edistämiseen, johon osallistuu vähintään kaksi toimijaa. Yritysryhmä- ja viljelijäryhmähankkeissa mukana tulee olla vähintään kolme hakijaa läpi hankkeen: tuenhakija ja toimenpiteen kohteina olevat yritykset. Yhteistyöhankkeissa tuensaajana on yksityis- tai julkisoikeudellinen yhteisö eli yritysryhmähankkeessa tukea ei hae yritys tai yritykset, vaan esimerkiksi kehittäjäorganisaatio, kunta, kuntayhtymä tai oppilaitos. Yhteistyöhankkeet voivat olla paikallisia, alueellisia, alueiden välisiä, valtakunnallisia tai kansainvälisiä. Outokairan hallitus on linjannut, että tuen osuus on yleishyödyllisten toimijoiden hankkeissa maksimissaan 90 % hyväksyttävistä kustannuksista, muiden toimijoiden hankkeissa 80 %. Omissa kehittämishankkeissa tukiprosentti on hakemuksen mukainen. Tuen osuus yritys- ja viljelijäryhmähankkeissa on 75 %.

Huomionarvoista on, että Leader-hankkeissa tavanomaiset yleishyödylliset kehittämishankkeet kuten matkailun tai paikalliskulttuurin edistäminen kuuluvat yhteistyöhankkeiden alle tällä rahoituskaudella, vaikka hakijana olisi vain yksi taho kuten kyläyhdistys.

Yritysryhmähankkeessa ryhmän pieniä tai keskisuuria yrityksiä tulee kehittää toimintaansa erityisesti yhteisillä kehittämistoimenpiteillä ja tarvittaessa lisäksi yrityskohtaisilla kehittämistoimenpiteillä. Toimenpiteiden tavoitteena tulee olla tuotannollisen yhteistyön tai markkinointi- ja myyntiyhteistyön kehittäminen, tuoteperheen suunnittelu tai muu vastaava kehittäminen. Yritysryhmään tulee kuulua vähintään kolme ja enintään kymmenen yritystä. Tukea voidaan myöntää niin, että tuki kohdennetaan osallistujayrityksille vähämerkityksisenä (de minimis) tukena. Tuensaajana, joka toimii hankkeen hallinnoijana, tulee olla kehittämisorganisaatio.

Viljelijäryhmähankkeessa ryhmän maataloutta harjoittavia pieniä tai keskisuuria yrityksiä tulee kehittää toimintaansa erityisesti yhteisillä kehittämistoimenpiteillä ja tarvittaessa lisäksi yrityskohtaisilla kehittämistoimenpiteillä. Porotalousyrittäjät voivat myös osallistua viljelijäryhmähankkeisiin. Hankkeen tavoitteena tulee olla työnteon ja tuotannollisen yhteistyön kehittäminen tai muu vastaava kehittäminen. Viljelijöiden kehittämisryhmään tulee kuulua vähintään kolme ja enintään kymmenen viljelijää. Tuen saajana, joka toimii hankkeen hallinnoijana, tulee olla kehittämisorganisaatio.

Älykkäät kylät -hankkeet. Älykkäät kylät ovat maaseutualueiden yhteisöjä, jotka yhdessä muiden tahojen kanssa etsivät ratkaisuja maaseudulla elämisen haasteisiin omien vahvuuksiensa pohjalta. Älykkyys tarkoittaa tässä yhteydessä kaikenlaisia uusia kokeiluja, toimintatapoja, yhteistyöverkostoja ja osallisuutta. Digitaalisuus, tiedon hyödyntäminen, uusi teknologia ja tekoälyratkaisut ovat keskeisiä työkaluja, mutta eivät ainoa tapa toteuttaa älykkyyttä kylissä. Hankkeissa on mukana aina useampi kuin yksi toimija – Älykkäät kylät ovat ikään kuin maaseudun yhteisöjen yhteistyöhankkeita.

Älykkäät kylät -hankkeiden avulla on tarkoitus edistää kylän tai kunnan elinvoimaa konkreettisesti. Kylä tai kunta voi etsiä apua esimerkiksi oppilaitoksista, tutkimuslaitoksista tai asiantuntijaorganisaatioista kohtaamaansa haasteeseen tai tarpeeseen, kuten väestön ikääntymiseen, huonoihin tietoliikenneyhteyksiin, kestävän matkailun kehittämiseen tai vetovoiman parantamiseen. Älykkäät kylät -hankkeissa hanketta hakee yksi taho, jolle tuki myönnetään, mutta hankkeessa tulee olla mukana vähintään kaksi toimijaa, mielellään kuitenkin useampi toimija. Kumppanina voi olla myös toinen kylä tai kunta – Suomesta tai maailmalta.

Älykkäät kylät -kokonaisuutta voi ketjuttaa siten, että hakee ensin valmistelurahaa, toteuttaa sitten varsinaisen ”päähankkeen” ja sen jälkeen hakea vielä tukea päähankkeessa esiin nousseisiin tarpeisiin kuten investointeihin (linkki yleishyödylliseen investointiin).

Millaisia Outokairan kautta haetut Älykkäät kylät -hankkeet voivat olla? Esimerkkejä Älykkäät kylät -hankkeista, joita Outokaira voisi tukea:

• Kunta tai useampi kylä alkaa kokeilla palvelun tuottamista yhdessä osin digitaalisesti.
• Kyläyhdistys ja muut kylällä toimivat yhdistykset laativat yhdessä kylälle varautumissuunnitelman.
• Seutukunnan kylät laativat yhteisen kiertotaloussuunnitelman. Suunnitelman laatimisen jälkeen Leaderilta haetaan tukea tarvittaviin investointeihin.
• Kylätalolle suunnitellaan monipaikkaisen työnteon ja opiskelun mahdollistavia työskentelypisteitä, myöhemmin työtilojen varustamiseen haetaan Leaderin yleishyödyllistä investointitukea.
• Oppilaitos ja kylät kokeilevat opintojaksojen suorittamista kylillä maisemankunnostukseen ja vesihuoltoon liittyen.

Myös Outokaira voi toimia Älykkäät kylät -hankkeiden koordinaattorina, jos hankkeeseen tulee mukaan useampi toimija ja kehittämisaihio. Lue lisää Älykkäät kylät -teemasta maaseutu.fi-sivustolla.

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeissa pyritään lisäämään maatalouden, metsätalouden sekä maaseudun yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden osaamista CAP-suunnitelman erityistavoitteisiin liittyen. Lisäksi tukea voidaan myöntää luonnon, ympäristön ja ilmastonsuojeluun liittyvään tiedon lisäämiseen.

Koulutushankkeissa koulutettavina aiheina voivat olla esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöasiat, digitalisaatio, energiatehokkuus ja sekä uusimman tutkimustiedon levittäminen. Koulutusta voi hankkeessa järjestää täsmäkoulutuksena, ryhmäkoulutuksena tai laajempina kokonaisuuksina kuten kursseina tai valmennuksina. Koulutusta tarjoavalla toimijalla tulee olla asianmukaiset valmiudet järjestää koulutusta eli pätevä henkilöstö. Koulutushankkeiden tukitaso on Outokairan linjausten mukaisesti 50–90 %.

Tiedonvälityksellä tulee edistää innovaatioita, suunnitelmien ja selvitysten laatimista/päivittämistä sekä tietojen vaihtoa ja levittämistä. Tiedonvälityshankkeissa voidaan esimerkiksi laatia tai päivittää maaseudun palvelujen esiselvityksiä, toteutettavuustutkimuksia sekä luontoarvoiltaan tärkeiden alueiden suojelu-, hoito- ja käyttösuunnitelmia. Teemoina tiedonvälityshankkeissa voivat olla esimerkiksi:

• ilmasto- ja ympäristöasiat kuten ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen,
• digitalisaation hyödyntäminen,
• uusiutuva energia ja kiertotalous
• kestävä tuotanto ja toiminta
• laatujärjestelmät
• luonnon monimuotoisuus
• uusien ratkaisu- ja toimintamallien jalkautus

Valmistelurahaa voi saada yritys- tai viljelijäryhmähankkeiden, tuottajaorganisaatiohankkeiden, EIP-hankkeiden ja Älykkäät kylät -hankkeiden valmisteluun. Tuki on muodoltaan vakioitu 5 000 euron suuruinen kertakorvaus. Ehtona valmistelurahan myöntämiseen on hakijan tai ryhmän aito pyrkimys kehittämiseen.

EIP-hanke on lyhenne sanoista ”European Innovation Partnership”. EIP-hanke antaa hyvät mahdollisuudet kehittää, jalostaa ja ottaa käyttöön maa- ja metsätaloudessa kaivattuja uusia keksintöjä aina liiketoimintamahdollisuuteen asti.

Valmisteluraha madaltaa kynnystä suurempaan kehittämishankkeeseen ryhtymiseen, sillä sen avulla voi selvittää, onko hankkeella ylipäänsä onnistumisen edellytyksiä. Kyse on ikään kuin ”hankkeen markkinakartoituksesta”.

Valmistelurahan tuloksena syntyy aiesopimus varsinaisesta hankkeesta/kumppanuus, joka sisältää:

• idean muotoilun,
• kumppaneiden hakemisen ja kumppanuuksien tunnustelun
• konkretisointia, kuten tavoitteiden asettelua sekä
• viestintää, verkostoitumista, osallistamista.

Jos valmistelurahan aikana päädytään siihen, että esim. Älykkäät kylät tai EIP-hanketta ei ole järkevää toteuttaa, tulee valmistelurahan tuloksena olla raportti syistä, miksi hanketta ei kannata toteuttaa. Selvityksen tulos saa siis olla se, että varsinaista valmisteltua hanketta ei haeta – hakematta jättäminen tulee kuitenkin perustella raportilla.

Pienhankkeet

Pienhankkeet ovat rahoituskauden 2023–2027 uusi rahoitusväline, joka ”korvaa” menneen kauden teemahankkeet. Pienhankkeet voivat olla joko kehittämis- tai investointihankkeita. Pienhankkeissa, niin investoinnissa kuin kehittämisessä, pienin myönnettävä tukimäärä on 1 000 euroa. Kokonaiskustannuksiltaan pienhankkeet voivat olla enintään 8 000 euroa. Pienhankkeen tukiprosentti muodostuu hankkeen mukaan. Mikäli kyseessä on investointi, on tukiprosentti 65 %, mikäli taas pienhankkeessa tehdään kehittämistä, on tukiprosentti yleishyödyllisten toimijoiden hakemana 90 % ja muilla toimijoilla 80 %. Loput rahoituksesta katetaan pienhankkeissakin omarahoituksella, joka voi koostua rahasta tai vastikkeettomasta työstä eli talkootyöstä.

Pienhankkeissa tuki maksetaan tuotosperusteisesti kertakorvauksena – ei siis kuitteja vastaan. Pienhankkeiden hankesuunnitelman vaatimukset ovat kevyemmät kuin yleishyödyllisten kehittämis- ja investointihankkeiden hankesuunnitelmien vaatimukset. Pienhankkeen kustannusarvion tulee kuitenkin olla huolellisesti laadittu ja työpaketteihin jaoteltu, jotta niiden toteuttaminen on kaikista jouhevinta. Kertakorvaushankkeisiin, jollainen pienhankekin on, ei voi tulla hankkeen toteutuksen aikana muutoksia muuten kuin aikataulun osalta.

Millainen pienhanke sitten voi olla? Pienhankerahoituksella voi esimerkiksi…

• 4H-yhdistys järjestää nuorille työpajoja kierrätykseen liittyen,
• paikallinen urheiluseura ja kyläyhdistys koota tietoa kylien reiteistä ja liikuntapaikoista liikuntahaastetta varten,
• harrastusseura toteuttaa kumppanuusmatkan ja aloittaa suunnitelmallisen kansainvälisen yhteistyön.

Pienhankeinvestointeja voivat olla esimerkiksi…

• kylän laavun uusi kuivakäymälä ja liiteri
• pitkospuut
• leikkipuiston välineet
• kylätalon keittiössä tarvittavat välineet (kodinkoneet, av-välineet)
• aurinkopaneelit kylätalon katolle
• erilaiset pienet investoinnit karaokelaitteista tapahtumatelttoihin