Valokuituhanke vaatii hakijalta panostusta, mutta maksutonta apua hanketuen hakemiseen on Lapissa saatavilla. Tässä valokuitua vedetään Kittilän Pakattiin.
Kuva: Tuuli Kontio.

 

Koko Lapin laajuinen Valokuidulla elämää ja turvaa Lapin kyliin -hanke starttasi toimintansa vuoden 2023 loppupuolella. Hankkeessa edistetään valokuituyhteyksien saamista Lapin maaseudulle. Toimivat yhteydet luovat turvaa ja yhteisöllisyyttä.

– Tavoitteena on, että Lapin kylissä pystyisi elämään ja olemaan kuten kaupungissakin, ainakin verkkoyhteyksien puolesta, toteaa hankkeen projektipäällikkö, valokuitusoturi Annika Lompolo. Lompolo työskentelee Leader Tunturi-Lapissa, mutta hänen hankkeensa toimii koko Lapin laajuisesti, myös siis Outokairan alueella.

– Olen sitä mieltä, että jokaisen pitää voida valita asuinpaikkansa ilman, että tarvitsee miettiä, toimiiko siellä verkko vai ei. Tämä ei toteudu Lapissa tällä hetkellä läheskään kaikkialla ja miten lie vaikuttaa tuleva 3G-verkon alasajo? pohtii Lompolo. Valokuituinvestointi on vastaus verkkojen toimivuudelle myös harvaanasutulla maaseudulla, jota Lappi pitkälti on.

Hankkeessa uutuutena verrattuna edelliseen maaseuturahaston Lapin valokuituhankkeeseen on kylätiedottaja-näkökulma.

– Hankkeessa palkataan jälleen kylätiedottajia, jotta kyläverkkoselvitystä ei tarvitse tehdä täysin talkoilla. Nyt ovelta ovelle lomakkeiden kanssa kulkevat kylätiedottajat saavat kertaperusteista korvausta tekemäänsä työtä vastaan, selittää Lompolo.

Kyläselvitysten tarkoitus on saada esille kylien aito kiinnostus lähteä hankeprosessiin valokuidun saamiseksi kylään. Samalla tulee selville myös se, mitä muita sähköisiä palveluita kylässä tarvitaan.

Annika Lompolon selfie.

Valokuidulla elämää ja turvaa Lapin kyliin -hankkeen valokuitusoturi Annika Lompolo kiertää Lappia seuraavat pari vuotta – kutsu Annika kylään keskustelemaan kylän valokuituasioista!

 

Valokuitu parantaa kylien turvallisuutta

 

Hanke linkittyy Lompolon mukaan tiiviisti kylien turvallisuuteen.

– Turvallisuus on läpileikkaava teema, aina yksittäisen kyläläisen näkökulmasta koko Lapin näkökulmaan uutena NATO-alueena.

Valokuitua tarkastellaan hankkeessa laajasta näkökulmasta: mitä se tarkoittaa yksilölle, kunnalle, alueelle, valtiolle ja lopulta EU-tasolla.

– Valokuitu on toimintavarma tietoliikenneyhteyden takaaja verrattuna vaikkapa mobiiliverkkoihin. Luotettavuudesta kertoo sekin, että kuitu kestää maan sisässä arviolta jopa 50 vuotta, kertoo Lompolo valokuidun eduista.

– Käytän usein tällaista vertausta: kun kotiin rakennetaan sisävessa ulkovessan tilalle, niin kumpaa vessaa käyttäisit jatkossa? Kun tottuu siihen, että yhteys on hyvä ja voi pelata sekä palaveerata verkossa ilman ongelmia, niin paluuta siitä ei ole.

Valokuitu on kylien turvallisuuden kannalta mobiiliverkkoja parempi vaihtoehto senkin vuoksi, että vanhoja mobiiliverkkoja ajetaan jo alas isojen operaattorien toimesta.

– 3G:tä ollaan ajamassa alas, mutta milloin se tapahtuu lopullisesti, siitä ei ole vielä tietoa. Valokuitu on kuitenkin varmaa, toimivaa tekniikkaa, ei vanhentunutta – ja siksi paras vaihtoehto, Lompolo korostaa.

 

Annika Lompolo Outokairan toimistolla sylissään Viuhti-koira.

Annika Lompolo vieraili Outokairan jouluisissa tupareissa 7.12., jossa mukana oli myös Viuhti-koira.
kuva: Johanna Asiala

 

Maratonmatka, ei pikajuoksua

 

Pikavoittojen perässä ei kuitenkaan kannata juosta, kun valokuituun päättää sijoittaa.

– Valokuidun kotiin hankkiminen on maratonmatka, ei pikajuoksua!

Investointien suhteen kannattaa olla aina mieluummin ajoissa kuin myöhään liikkeellä. Rahoituskauden ensimmäinen laajakaistahankkeiden investointihaku on auki helmikuun 2024 loppuun asti, joten Annika Lompolon alkuvuosi menee hakijoita aktivoidessa.

– Emme työnnä väkisin valokuitua kylään, vaan kylällä täytyy olla aito imu asiaan. Imua lähdemme puolestaan herättelemään hankkeessa aktiivisella tiedottamisella ja ihmisten kohtaamisella.

Kylien tahtotila selvitetään hyödyntämällä kylätiedottajia, jotka keräävät tietoa kyläläisten kiinnostuksesta liittyä valokuituverkkoon. Investointihankkeen hallinnoija on usein kylälle perustettava valokuituosuuskunta, ja investoinnin rahoittaa Lapin ELY-keskus.

Kaikkiaan Lapin maaseudulla on tällä hetkellä maaseuturahoituksen mahdollistamana 23 kylän valokuituosuuskuntaa, noin 4500 liittymää sekä noin 2800 kuitua varten kaivettua ojakilometriä.

Suurin osa Lapin valokuituverkoista on kylien itsensä maaseuturahoituksella toteuttamia. Kun kylän kiinnostus valokuituun on kartoitettu ja todettu potentiaalisia liittyjiä olevan tarpeeksi, on aika perustaa osuuskunta ja laatia hankkeelle rahoitussuunnitelma – suunnittelun kulut voidaan takautuvasti lisätä hankkeen kuluihin. Hakijan täytyy järjestää myös julkinen kuuleminen, jolla varmistetaan, ettei kukaan ole rakentamassa kylälle verkkoa markkinaehtoisesti. Investoinnin omarahoitusosuudessa osuuskunnat kääntyvät usein kunnan puoleen, tosin talkootöilläkin on mahdollista kattaa omarahoitusta. Valokuituhankkeiden tukiprosentti on 65 %. Kaikissa hankkeen hakemisen käänteissä auttavat Lompolon valokuituhanke ja Lapin ELY-keskuksen asiantuntijat.

– Kun hankehakemus jätetään Hyrrässä, on työtä kylällä jo paljon takana. Kun rahoituspäätös sitten lopulta tulee, saavat kyläläiset laittaa työhanskat käsiinsä ja ruveta rakentamishommiin!

Maaseuturahoituksella rakennettu valokuituliittymä tulee yleensä maksamaan keskimäärin 1500 euroa per liittymä riippuen kuluista ja liittymien määristä. Talkootöillä voi kuitenkin saada pienennettyä kustannuksia reilusti. Talkootöiksi lasketaan esimerkiksi valokuidun vetämisen avustaminen, tienvarsien siistiminen ja talkooväen muonittaminen – kunhan toiminta on yleishyödyllistä. Kiinteistökohtaista piharakentamista ei tueta.

– Kiikarissa kannattaa koko ajan pitää lopputulos: toimivat verkot. Ne mahdollistavat opiskelun, yrittämisen, elämisen ja turvan kokemisen kylissä. Lisäksi yhdessä tekeminen synnyttää yhteisöllisyyttä. Jokainen kylästä voi kantaa oman kortensa kekoon, vaikkei ymmärtäisi itse rakentamisesta mitään. Yhteisöllisyys on iso arvo!

 

Annika Lompolo vetoaa myös Outokairan kyliin valokuitusanomallaan:

– Ottakaa matalalla kynnyksellä yhteyttä minuun eli valokuitusoturiin, jos mie en ole saanut yhteyttä jo teihin! Olen täällä teitä varten, auttamassa eteenpäin valokuituasioissa. Minut saa kutsua kylään pienenkin porukan eteen kertomaan asiastani lisää.

 

Annika Lompolon yhteystiedot: annika.lompolo@tunturileader.fi, 040 552 0360

 

teksti: Johanna Asiala

Liity jäseneksi

    Haluan liittyä:

    ×
    Siirry sisältöön